#1. Candyn päivä

Pikku Candy kesällä 2014

"Olen aina luullut, että olen jo nähnyt hienon agility whippetin, ennen kuin näin tämän ja muutin mieltäni. Tämä on huikea!"

Kun tuon lauseen kuulee agilityn ammattivalmentaja ja tuomarilta, niin en voi lakata hymyilemästä.
Neiti Cee on viimeinkin palautunut juoksuista ja alkaa suorittaa omalla kiihkollaan. Ja nimenomaan kiihkolla. Omaa vuoroaan Candy odottaa hyvin rauhallisesti, pää alhaalla roikkuen. Mutta kun panta otetaan pois, sisällä oleva ruuti alkaa palamaan, Candy loikkii ja sinkoilee ympärilläni. Silti se malttaa jäädä odottamaan lähtö lupaa, syöksyy kovaa

Eilinen agilityrata oli 20 esteen ykkösten rata.
Kepeillä oli vielä kaksi ohjuria per pääty, esteet 55cm, ei keinua. Ja Candy menee, kovaa, hyvällä esteimulla ja kompensoiden minun virheitä. Tämän koiran kanssa takaaleikkaukset ovat kaiken pelastus, Candy reagoi niihin erinomaisesti ja ne helpottavat omaa liikkumistani.

Keinua tehtiin yksittäisenä. Se on edelleen hidas ja epävarma. Nyt laitettiin alas pehmuste, ettei se pamahda kovaa, mutta sillä ei tunnu olevan vaikutusta. Candy alkoi kevättalvella pelätä alasmenevää liikettä, vaikka meni jo viime talven keinua normaalisti radan osana.
Ei lentokeinuja, ei putoamisia, ei mitään. Käytetty fysioterapiassa, mutta sieltäkään ei löytynyt suurempia vikoja. Candy treenaa tasapainolaudalla ja jumppapallolla hyvin. Mutta silti, keväällä Candy oli paniikissa, kun meni lähellekään keinua. Tähän suhteutettuna koira on jo erittäin rento ja hyvä, mutta ei tietenkään kisakuntoinen.
Nyt Candy menee siis keinun puoliväliin asti juosten, kunnon imulla, mutta sitten tulee stop. Pienellä houkuttelulla tulee alas, käytettiin eilen vaihdellen yhtä ja kahta palkkaa.

Ensi viikolla pyritään jatkamaan keinuprojektia, jotta päästäisiin aloittamaan kisaaminen :)

Hyvin sujuneen päivän jälkeen maistuu iltapala.