Tämän viikon agenda on ollutuni-työt-uni-agility-uni-työt, niin ja vielä kerran uni.
Maanantaina jaksoin tehdä gradua ja illaksi suuntaisin Agronomiliiton mentoroinnin aloitusiltaan. Oli erittäin antoisaa ja kiinnostavaa! Mentori valinnasta voi antaa kymppi plussan :)
Illalla kävin vielä Siran luona turpaterapiassa, on se tamma vaan suloinen! Ensimmäisenä, kun näki minut niin hörisee karsinasta. Eikä vain kerran ja ainakin kymmenen kertaa!
Tiistaina kävin (puolikuntoisena) tekemässä omatoimitreenit molemmilla koirilla. Päivän teemana oli "enemmän vauhtia kuin järkeä". Candyn kanssa tehtiin perinteeksi muodostuneesti paljon takaaleikkauksia (ah, ne on niin kivoja ja helpottaa elämää kumman paljon), Betten kanssa keskityttiin vain imuun eteenpäin, joka oli kesällä kadoksissa. Yritän pitää treenitsessiot hyvin lyhyinä, jotta energiaa riittää koko ajaksi. Mieluummin monta 5min pätkää, kuin yksi 15min treeni.
Keskiviikkona Candylle oli varattu yksityistreenit Seppo Savikolta. Projektina keinu ja hauskanpito. Tällä hetkellä Candy menee kovaa ja omatoimisesti keinun puoliväliin. Seppo kysyi, että mikä on Candyn lempi este ja sitähän ei ollut vaikea valita -> A-este. Keinu A:n eteen ja testiin. Ensimmäisen kerran Candy meni, kuten aina, suoraan keinun loppuun asti (palkkauksen kanssa). Toisella kerralla hyppäsi puolivälissä pois. Ei tehdä siitä sen kummenpaa ongelmaa, vaan uudelleen vaan. Seuraavat toistot teki ihan kivasti. Palkkaus heti puolivälin jälkeen, ja lopussa, josta suoraan A:lle. Candy pysyi koko ajan reippaana, ilman ahdistusta. Tietenkään en voi väittää, että Candy pitäisi tästä, mutta tekee jo paremmalla motivaatiolla. Lopputreenit tehtiin kivaa rallirataa, pakkovalssilla pimeään putkikulmaan ja loivan kaarteen kautta takaaleikkauksella kepeille. Kepit on keskivaiheilla hitaat, mutta viimeiset neljä menee erittäin hyvällä imulla. Johtuuko kahden ohjurin tuesta, joka osoittaa, mitä tehdään, vai palkasta? Joka tapauksessa, super Candy.
Ja onnistuneen treenin jälkeen metsässä mennään tällä tyylillä:
Tänään torstaina on keskitytty makoilemaan ja nukkumaan (taas vaihteeksi), että jaksetaan ilta juosta ATD:n agilitytreeneissä ;)
Agilityholismi on ehdottomasti parempi sairaus, kuin tämä sitkeä syysflunssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti